Eilen kävin vaihtarien bileissä yökerhossa.

Järjestin sitä ennen esibilekutsut luonani, jonne kysyin seitsemää kaveria. Heistä vain yksi tuli ja hänkin lähti jotain kymmenen minuutin päästä, mutta sain kyseltyä häneltä neuvoa, että mitä kannattaa kirjoittaa naiselle, että hän tuntisi tulonsa tervetulleeksi sinne, mutta kuitenkin saisi tietää, että luokseni ei ole tulossa ilmeisesti ketään ja voisimme myös nähdä paikan päällä. Kaverini ehdotti että vain soittaisin, mutta kieltäydyin, koska kirjoittaessa tekstiviestiä voin perusteellisesti miettiä kaikki lauseenmuodostukset ja sanamuodot niin, että niistä välittyy juuri se mitä haluankin sanoa. Lopulta en sitten saanut tarpeeksi hyvää tekstiviestiä aikaiseksi ja jätin lähettämättä, ja tyttö sitä paitsi oli laittanut netissä viestin, että eipäs tulekaan.

Olin vähän surullinen ja pettynyt, koska kukaan ei tullut kutsuilleni. Minulla olisi ollut mehua, suolapähkinöitä ja banaanilastujakin. Kuuntelin sitten vielä lisää panhuilucovereita suosituista pop-lauluista ja klassisista musiikkikappaleista, jotka olin jo laittanut heti kutsujen aluksi soimaan. Suosikkejani on mm. Eclipse - Panflute only instrumental orkesterilta coveri Queen -orkesterin laulusta Living on my Own ja Magic Panflute nimiseltä albumilta kappale Air No. 3. Joka on alunperin klassista musiikkia. Kolmantena mainitsen vielä Rosenstein: Adagio -laulun Dinu Radulta. Nuo kaksi viimeistä on sellaisia surumielisiä mitkä sopivat erinomaisesti tilanteeseen kun kukaan ei tule kutsuille ja jää yksin. Esittäjistä tykkään erityisesti esimerkiksi Dinu Radusta ja Simeon Lucasta.

No menin joka tapauksessa sitten yksin sinne vaihtaribileisiin. Siellä menin sitten moikkailemaan ihmisiä joita tunsin ja seisoin heidän seurassaan niin kauan kunnes lähtivät tai saivat oloni tuntemaan vaivaantuneeksi, sen jälkeen etsin aina seuraavan ihmisryhmän mihin tuntui hyvältä idealta tunkeutua. Näin myös siellä bileissä yhden tytön jonka olen nähnyt jotain neljä kertaa, mutta en silti ole saanut mentyä juttelemaan. Heti ensi kertaa kun näin hänet, niin ajattelin, että wau, tuossapa on tosi ihanan näköinen ja söpö ja sympaattinen tyttö ja ehkäpä vähän ihastuin samoin tein. Ja hän hymyilee paljon, minuakin kohti, ja ihanasti. Aina kun tiedän että hän saattaa olla jossain, ajattelen että sitten kyllä menen ja kysyn miten menee tai kerron että haluan saada kavereita tai suoraan vaan sanomaan, että haluan tutustua heihin. Mutta sitten kun nään hänet niin kaikki puaitsevarmuus katoaa ja katson nopeasti poispäin. Hän jopa usein hymyilee minulle kun katson häntä kohti ja silti aina välttelen jatkuvasti katsomasta häntä päin. Tunnen itseni aivan huonoksi kun en uskalla tehdä mitään aloitetta, vaikka haluan saada mentyä juttelemaan hänelle ja selvittää, että onko hän kiva vai ehkä ei. Jos ei ole, niin tiedän että ei kannata häntä sitten ajatella ja havitella, joten juttelemaan olisi mentävä, että tietää mitä menettää.

Siellä bileissä oli toinenkin tyttö, josta tykkään kovasti, hän ilmeisesti haluaa olla vain kaveri minulle, mutta kiva sekin.

Sitten jossain vaiheessa tilasin kokiksen ja join sen. Menin tanssilattialle juotuani kokiksen ja aloin tanssimaan. En osaa tanssia sen musiikin tahtiin mitä siellä soitettiin, enkä oikeastaan edes tykännyt siitä musiikista. Joten ajattelin käyttää sellaista temppua, että pidän sitä musiikkia pilkkanani ja tanssin ihan päin mentyä ihan typerillä ja rytmiltään epäsopivilla liikkeillä. Opein tämän yhdeltä kaveriltani jotain pari vuotta sitten. Ja se toimi niin, että lopulta joku ihan ookoo tyttö tuli minua viehättävän kaverinsa kanssa luokseni ja katseli minua. Katselin takaisin ja jatkoin hymyilya, jota olin tehnyt koko ajan, koska pua hymyilee, koska se on alfauroksen tunnusmerkki. Olin myös löysännyt kravattia ja avannut kolme ylintä nappia niin, että aluspoolopaitani näkyi.

Kohta sitä sitten jo koskinkin tätä tyttöä ja vähän pyöräytin ja tanssin tosi lähellä, koska hän vähän niinkuin painautui minua vasten. Hänen kaveriinsa en saanut edes katsekontaktia, ajattelin silloin, että ehkä hän ei tykkää minusta kun ei katso minua ja ei hymyile minulle, mutta ehkä hän oli ujo. Joka tapauksessa, tämä kanssani tanssiva tyttö sitten kysyi, että mistä olen eikä halunnut uskoa, että olen suomalainen, koska hänkin varmaan preferoi ulkomaalaisia, niinkuin minä keskieurooppalaisia. Kuitenkin sanoi, jotain että kiva yllätys, että olen suomalainen tms. Kohta tanssin hänen kanssaan niin, että hän käänsi selän minua vasten ja sillon minulle tuli viesti mieleeni jonka eräs suomalainen kollegavaihtari oli sanonut kun itse olin vaihdossa. Silloin oli samanlainen tilanne, nainen tanssi edessäni selkä minuun päin: "Ota [nimi muutettu] lanteesta kiinni" Silloin olin liian nössö enkä ottanut. Nyt otin.

Ensin vyötäröstä sitten laskin kädet lanteille. Hän jatkoi tanssimista ja painautui jopa vähän lähemmäs ja minun piti vetää lantiotani taaksepäin, ettei hän olisi tuntenut penistäni housujeni läpi ja hetken olin siinä sellaisessa tilanteessa jonka liike toi mieleeni sukupuoliyhdynnän. Ajattelin, että en oikein ymmärrä mikä on sopivaa ja mikä ei ja ajattelin, että ei varmaan ole sopivaa keskellä tanssilattiaa näyttää siltä, että harrastaa seksiä vaatteet päällä. Siispä irrottauduin tanssiotteesta.

Kohta tanssilattialle vyöryi pari afrikkalaista miestä, jotka vaan suoraan menivät tyttöjen luo ja nappasivat kiinni, ei mitään epäsuoraa avausta tai edes suoraakaan avausta, ei kinoeskalaatiota olkapäältä eteenpäin, vaan suoraan kainaloon. Ei se sen tytön kaveri niiden kanssa kauaa viihtynyt vaikka kovasti yrittivät ja ahdistivat, mutta se mun kanssa tanssinut tyttö jäi sen yhden afrikkalaisen kanssa. En kuitenkaan halua ottaa niistä kahdesta afrikkalaisesta mallia, ei se ole oikein kunnioittavaa sillä tavalla suoraan hypätä kinoeskalaation puoleenväliin ilman kiinnostuksen merkkejä ja edes avausta. Heidän kannattaisi lukea vähän pelimiesoppaita, etteivät pilaa mainettaan lisää. Toinen niistä afrikkalaisista miehistä tuli ja halasi minua voimakkaasti ja pitkään ja teki afrikkalaisia kättelyliikkeitä kanssani. Kopioin käytöksen häntä kohtaan koska ajattelin, että se on ystävällistä, mutta tuli mieleeni, että ehkä muut luulivat sitten, että olen hänen kaverinsa ja pilasin mainettani kaveeraamalla röyhkeän tyypin kanssa. Enpä tullut ajatelleeksi, mutta en kuitenkaan haluaisi olla ilkeä.

Sain samana iltana myös #closen yhdeltä ihan kivan oloiselta tytöltä, jonka kanssa voisin hengailla myöhemminkin. Hän sanoi minulle, että "call me! okay?". Menin siinä vähän vaikeaksi ja sanoin jotain, että eeh.. okay.. Koska en tykkää soittaa, kun puhelimessa puhuminen on vaikeaa minulle. Toivottavasti tekstiviestikin käy.avaukseen.